KOIRANKO TAHDOT?

Koiranko tahdot? No yhdenkö vaan? Siitä lauma lähtee kasvamaan.

Seuraavaksi huomaat, oletkin jo köyhä ja naapuritkin kuiskii, että päästä vähän löyhä.

Ei yhdestä vaivaa ja kaksikin on hauskaa, kolmas on helppo, ei neljäs tee tuskaa.

Viides on ihana, ei kuudessakaan vikaa. Talo täyttyy hauvoilla aivan tuota pikaa.

No, uskallatkos leikkiin, mites ois vielä yksi? Kai keittiössä saa sen säilytetyksi.

Sängyillä ja sohvilla vielä on tilaa, ei yhden hoito iltojakaan pilaa.

Ne käyttäytyä osaavat, ei niistä ole vaivaa. Kai yhdelle tulijalle paikan jostain raivaa.

Sohvalla on karvaa, ei ikkunoista läpi nää, lattialla tassun jäljet pölyn sekaan häviää.

Kai kodin hoito kärsii, vaan mitä muutamasta kuonon jäljestä ikkunassa tai karvanhahtuvasta.

Jos tämä pentu pidetään niin varmasti mä lupaan, lisää aikaa luututa ja puhtautta tupaan.

Ei koirien määrällä ole ylärajaa ja yhtäkin ilman olis lauma vajaa.

Jokainen on tärkeä ja rakas pörröpää. Laskut vaan kasvaa ja velkaa jää.

Ei sukulaiset kyläile ja ystävätkin hylkää, paitsi koira tuttavat, joilla samat kuviot nää.

Nurmikko ja pihapensaat kuihtuneilta näyttää, kun näyttelyt ja kilpailut sun viikonlopun täyttää.

Koiran ruuat ja vitamiinit, treenit, rokotukset ja näyttelyt ja kilpailut ja kustannukset.

Ansako tää olikin? Mä oonko kohta vainaa? Silloin lempi koirasi pään polvellesi painaa.

Se katsoo sua rakastaen, sinä päätät jaksaa. Pitää koko koiralauma, maksaa mitä maksaa.

Yksi tähti näyttelyyn, yksi jalostusta varten, yksi sylikoiraksi, kaikki täyttää konkin tarpeen.

Mutta talvi on ihana, koiratkin tykkää. Lenkille ne tahtoo, vaikka taivas räntää lykkää.

Tai pakkashanki sininen ja kuu taivahalla, lumi se vaan narahtelee jalaksien alla.

Koirat ja näyttelyt, jännitys ja naksut. Vaiva sekä huoli, paineita ja maksut.

Kaikki sen arvoista, on koirat elämäsi. Niin suloiset ja hurmaavat, parhaat ystäväsi.

On maailmasi muuttunut, ei mikään enää sama, kun ihminen on kokonaan koiriensa omistama!